Siirry suoraan sisältöön

Energiatekniikan kemiaLaajuus (5 op)

Tunnus: WU00BN57

Laajuus

5 op

Opetuskieli

  • suomi

Vastuuhenkilö

  • Ari Mikkonen

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• Tunnistaa kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi
• Tunnistaa aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti
• Kuvata hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita
• Tunnistaa hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet
• Nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä
• Kuvata orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita
• Tunnistaa polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet
• Määrittää palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen

Sisältö

• Kemiallinen reaktioyhtälö
• Aineen määrään liittyvät käsitteet
• Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
• Happo- ja emäs tasapaino
• Puskuriliuokset
• Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
• Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
• Savukaasujen haitta-aineet
• Palamisen teoria

Ilmoittautumisaika

01.12.2024 - 15.01.2025

Ajoitus

01.01.2025 - 31.07.2025

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Energiatekniikka - AMK

Toimipiste

Varkauden kampus

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Energiatekniikan tutkinto-ohjelma
Opettaja
  • Ari Mikkonen
Opiskelijaryhmät
  • WU24SP
    Energiatekniikka, päivä

Toteutuksen kuvaus

Osaamistavoitteet

Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi.
Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti.
Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita.
Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet.
Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä.
Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita.
Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan.
Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset.
Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen.

Keskeiset sisällöt

Kemiallinen reaktioyhtälö
Aineen määrään liittyvät käsitteet
Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
Happo- ja emäs tasapaino
Puskuriliuokset
Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
Savukaasujen haitta-aineet
Palamisen teoria

Muuta huomioitavaa

Opiskelija suorittaa opintojakson teoreettisen osuuden tekemällä Moodlessa olevalla opintojaksolla harjoitustehtäviä sekä koetehtäviä.
Opiskelijat tekevät opintojakson aikana standardien mukaiset analyysit kiinteälle polttoaineelle (kosteusanalyysi, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset).
Opiskelijat mittaavat savukaasuanalysaattorilla vuorokauden ajan laboratorion huoneilman haittakaasujen pitoisuudet. Tulosten avulla opetellaan savukaasujen päästölaskennan perusteet.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson teoreettisen osuuden voi opiskelija suorittaa luokkahuoneessa tehtävillä välikokeilla tai loppukokeella.

Opiskelijan ajankäyttö

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - 56 h = 77 h. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Moodlen oppimisalustalla jaettavat materiaalit, harjoitustehtävät sekä koetehtävät.
Eija Alakangas, Markus Hurskainen, Jaana Laatikainen-Luntama, Jaana Korhonen: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VTT
Markku Huhtinen, Arto Kettunen, Pasi Nurminen, Heikki Pakkanen: Höyrykattilatekniikka Edita

Lisätietoja opiskelijoille

Yleisiä ohjeita ja neuvoja

Opintojakso sisältää sekä harjoitus -että koetehtäviä, joita oikein tekemällä saa hankittua mieleisen arvosanan opintojaksosta.
Harjoitustehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 35 %.
Koetehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 65 %.

Arviointi on seuraava;
45 % = 1
55 % = 2
65 % = 3
75 % = 4
85 % = 5

Muista edistymisen seurannan ja arviointikirjan erot.

Arviointikirjasta löydät ajantasaisen arvioinnin.

Edistymisen seurannasta löydät sen, mitä kaikkea olet käynyt läpi koko kurssin materiaaleista.

Ilmoittautumisaika

01.12.2024 - 15.01.2025

Ajoitus

01.01.2025 - 31.07.2025

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Energiatekniikka - AMK

Toimipiste

Varkauden kampus

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

30 - 60

Tutkinto-ohjelma
  • Energiatekniikan tutkinto-ohjelma
Opettaja
  • Ari Mikkonen
Opiskelijaryhmät
  • WU24SM
    Energiatekniikka, monimuoto

Toteutuksen kuvaus

Osaamistavoitteet

Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi.
Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti.
Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita.
Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet.
Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä.
Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita.
Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan.
Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset.
Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen.

Keskeiset sisällöt

Kemiallinen reaktioyhtälö
Aineen määrään liittyvät käsitteet
Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa
Happo- ja emäs tasapaino
Puskuriliuokset
Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino
Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet
Savukaasujen haitta-aineet
Palamisen teoria

Muuta huomioitavaa

Opiskelija suorittaa opintojakson teoreettisen osuuden tekemällä Moodlessa olevalla opintojaksolla harjoitustehtäviä sekä koetehtäviä.
Opiskelijat tekevät opintojakson aikana standardien mukaiset analyysit kiinteälle polttoaineelle (kosteusanalyysi, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset).
Opiskelijat mittaavat savukaasuanalysaattorilla vuorokauden ajan laboratorion huoneilman haittakaasujen pitoisuudet. Tulosten avulla opetellaan savukaasujen päästölaskennan perusteet.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson teoreettisen osuuden voi opiskelija suorittaa luokkahuoneessa tehtävillä välikokeilla tai loppukokeella.

Opiskelijan ajankäyttö

Opintojakson kuormittavuus on 5 op x 26 2/3 h/op = 133 h. Opiskelijan omaksi osuudeksi jää 133 h - lähiopetuskertojen kontaktiopetus. Tänä aikana opiskelija voi tehdä opintojakson Moodlen oppimisalustalle laadittuja sekä harjoitustehtäviä että koetehtäviä. Tehtävien tekemisen myötä opiskelija hankkii itselleen arvosanan opintojaksolta.

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Moodlen oppimisalustalla jaettavat materiaalit, harjoitustehtävät sekä koetehtävät.
Eija Alakangas, Markus Hurskainen, Jaana Laatikainen-Luntama, Jaana Korhonen: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VTT
Markku Huhtinen, Arto Kettunen, Pasi Nurminen, Heikki Pakkanen: Höyrykattilatekniikka Edita

Lisätietoja opiskelijoille

Yleisiä ohjeita ja neuvoja

Opintojakso sisältää sekä harjoitus -että koetehtäviä, joita oikein tekemällä saa hankittua mieleisen arvosanan opintojaksosta.
Harjoitustehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 35 %.
Koetehtävien painokerroin koko opintojakson arviointia ajatellen on 65 %.

Arviointi on seuraava;
45 % = 1
55 % = 2
65 % = 3
75 % = 4
85 % = 5

Muista edistymisen seurannan ja arviointikirjan erot.

Arviointikirjasta löydät ajantasaisen arvioinnin.

Edistymisen seurannasta löydät sen, mitä kaikkea olet käynyt läpi koko kurssin materiaaleista.