Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Muutokset väestörakenteessa ja työelämässä asettavat haasteita sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudelle ja laadulle sekä palveluja tuottavan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamiselle. Terveydenhuoltolaki (1326/2010), sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat ja palvelurakenteen kehittäminen muuttavat alan työympäristöä sekä edellyttävät ammattilaisten osaamisen kehittämistä (STM 2014). Syövän esiintyvyys lisääntyy muodostaen keskeisen kansanterveydellisen haasteen. Syöpätaudeista on tullut maailmanlaajuisesti yksi keskeisimmistä kroonisista sairauksista, jonka aiheuttamien kustannusten jatkavat kasvuaan. Syövän esiintyvyyden lisääntymisen taustalla on monia tekijöitä kuten muun muassa väestön ikääntyminen, parantunut diagnostiikka ja hoidon tulokset (European Commission 2020). Tarve syövän ehkäisemisen ja syöpään sairastuneiden ja kuntoutuksen ammatillisille osaajille lisääntyy. Syöpä koskettaa monia, sillä Suomessa elää tällä hetkellä kaikkiaan lähes 290 000 syövän jossain elämänsä vaiheessa sairastanutta ihmistä (THL 2020). Toisaalta, vaikka syöpään sairastuneiden määrä lisääntyy, on myös syövästä selviytyneiden määrä lisääntynyt ja samalla syöpä on kroonistunut. Syöpä ymmärretään yhä paremmin monimutkaisena sairautena. Erilaiset täsmähoidot kuten immuno-onkologiset hoidot, soluterapia ja uudet sädehoitomuodot ovat tulleet perinteisten hoitojen rinnalle. Hoidot yksilöityvät ja hoitoajat lyhenevät painottuen yhä enemmän avohoitoon väestön ikääntyessä, syövän esiintyvyyden kasvaessa, syövän hoitojen kehittyessä ja syöpäpotilaiden hoidon lisääntyessä.

Tämä erikoistumiskoulutus perustuu työelämän tarpeeseen vastaten kansallisesti asetettuihin syöpää sairastavan hoitoa koskeviin suunnitelmiin ja tavoitteisiin, esim. Kansallinen syöpäsuunnitelma vuosille (FICAN)- suunnitelma). Syövän hoidon kansallisen strategian toteuttaminen edellyttää moniammatillista erityisosaamista, jota tällä valtakunnallisella erikoistumiskoulutuksella tuotetaan. Samalla varmistetaan syöpään sairastuneiden hoitoon osallistuvien ammattilaisten osaamisen laatu. Strategian mukaisen kehityksen eteenpäin viemiseen tarvitaan monialaisia ja innovatiivisia sosiaali- ja terveysalan kehittämisestä kiinnostuneita organisaatioita palveluprosessien, uudenlaisten ratkaisujen ja toimintamallien tutkimiseen ja kehittämiseen. Syövän ehkäisy, syöpään sairastuneen hoito ja hoidon kehittäminen erikoistumiskoulutus (30 op) on luonteva jatko osaamisen kehittämiseen terveydenhuollon laillistetun ammattihenkilön peruskoulutuksen jälkeen. Koulutus vastaa yhteiskunnallisesti ja kansanterveydellisesti merkittävän sekä lisääntyvän asiakasryhmän palveluntarpeisiin kehittyvässä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Toisaalta erikoistumiskoulutus sijoittuu luontevasti AMK-tutkinnon ja YAMK-tutkinnon välille mahdollistaen osaamisen tunnistamisen myöhemmin ylempään korkeakoulututkintoon liittyvässä koulutuksessa.

Erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteet ovat linjassa eurooppalaisen syöpäpotilaan hoitotyön koulutuksen viitekehyksen kanssa (EONS 2022), joka soveltuu myös monialaisen koulutuksen suunnittelun tueksi. Erikoistumiskoulutuksen suorittaneilla terveysalan ammattilaisilla on edistyneet kliinisen taidot syövän ehkäisyssä, syöpään sairastuneen hoidossa, näyttöön perustuvassa toiminnassa, kehittävä työote sekä valmiudet erilaisten kliinisten ongelmien ratkaisemiseen ja eettisesti kestävään toimintaan moniammatillisessa toimintaympäristössä. Tässä erikoistumiskoulutuksessa keskitytään erityisesti syövän ehkäisyn, terveyden edistämisen, moniammatillisesti toteutettavan hoidon ja kuntoutuksen, hoidon monialaisen kehittämistoiminnan vahvistamiseen sekä palveluiden kehittämiseen (Kuvio 1). Koulutus vastaa hyvin niiden syöpäkeskusten tarpeisiin, jotka ovat hakemassa tai ovat OECi akkreditoituja keskuksia. Yhtenä akkreditoinnin keskeisenä edellytyksenä on hoitavan henkilöstön erikoisosaaminen. Erikoistumiskoulutuksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikissa syöpää sairastavien hoitoa toteuttavissa yksiköissä on syöpäpotilaan hoidon ja selviytymisen (survivorship) erityisasiantuntijoita. Koulutuksen suorittaneet toimivat työyhteisöissään syövän ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen asiantuntijoina sekä osaamisen valmentajina muodostaen toimivan verkoston syöpäkeskuksen muiden erityisasiantuntijoiden kanssa.

Asiantuntijuuden kehittyminen

Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on vahvistaa terveysalan ammattilaisten erityisasiantuntijuutta syövän ehkäisyssä, hoidossa ja selviytymisen (survivorship) tukemisessa sekä moniammatillisten työtapojen osaajina ja kehittäjinä syövän hoidon jatkumossa. Vahvistuva tutkimus- ja kehittämisosaaminen tukee opiskelijan oman asiantuntijuuden, työyhteisön, organisaatioiden, alueiden ja yhteistyöverkostojen moniammatillisen ja -tieteisen toiminnan, palveluiden ja asiantuntijuuden jatkuvaa kehittymistä.

Koulutuksen käytyään opiskelija:

• soveltaa tietoa syövän riskitekijöistä syövän ehkäisyssä yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnan tasoilla
• arvioi syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen, hoidon ja selviytymisen (sis. kuntoutuksen) yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä
• arvioi palvelujen laatua ja turvallisuutta sekä kehittää suunnitelmallisesti moniammatillisen työyhteisönsä jäsenenä näyttöön perustuvia käytäntöjä syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä hoidossa
• kehittää yhteistyötä syövän ehkäisyssä, varhaisessa toteamisessa, ihmislähtöisessä hoidossa ja kuntoutuksessa eri toimintaympäristöissä sekä edistää ja vahvistaa moniammatillista vuorovaikutusta hoito- ja palvelukokonaisuuden toteutumisen eri vaiheissa
• hyödyntää ja kehittää terveys- ja hyvinvointiteknologiaa (eHealth) omassa työssään esimerkiksi potilasohjauksessa
• hallitsee syöpään sairastuneen hoito- ja palvelukokonaisuudessa oman asiantuntijuusalueen edellyttämät laaja-alaiset ja edistyneet kliiniset tiedot ja taidot, päätöksenteon, syöpään sairastuneen ja hänen läheistensä ohjaamisen ja tuen menetelmät sekä kouluttaa muuta henkilökuntaa omalla erityisalueellaan
• hallitsee moniammatillisen yhteistyön taidot, viestinnän ja konsultatiivisen työn sekä omaa vahvan ammatillisen etiikan
• toimii alueellisissa ja kansallisissa verkostoissa sekä omaa valmiuksia toimia kansainvälisissä verkostoissa
• osallistuu osaltaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksessa syöpäpotilaan palvelujen innovointiin, kehittämiseen ja suunnitteluun sekä palveluohjaukseen

Erikoistumiskoulutuksen laajuus on 30 opintopistettä, joka tarkoittaa opiskelijan työmääränä 810 tuntia.

Opetussuunnitelmassa osaamistavoitteiden lähtökohtana käytetään European Qualification Framework (EQF) ja kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen (NQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6. Erikoistumiskoulutuksen tuottama osaaminen on AMK-tutkinnon jälkeistä osaamista. Koulutuksessa tavoiteltu osaamisen taso on 6. Erikoistumiskoulutus tähtää asiantuntijuuden ja osaamisen vahvistamiseen korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille perustuvalla koulutuksella. Koulutuksen suunnittelu ja opetussuunnitelman laadinta on toteutettu valtakunnallisessa ammattikorkea-kouluverkossa. Osaamistavoitteista sopiminen varmistaa eri korkeakoulujen järjestämän erikoistumiskoulutuksen yhdenmukaisuutta, ja toisaalta toimii erikoistumiskoulutusten laadunvarmistajana. Erikoistumiskoulutusten yleiset osaamistavoitteet on määritelty valtioneuvoston Kliinisen hoitotyön erikoisalat –julkaisussa 2021. Opetussuunnitelmaan on pyydetty lisäksi työelämän edustajien lausunnot.

Kliinisen asiantuntijuuden syventäminen tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa edellyttää yhtenäisten kliinisten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä kansallisesti tärkeille painoalueille (STM 2012, 2016). Opetussuunnitelman päivityksessä, koulutuksen tuottaman eritysosaamisen kuvauksessa ja arviointikriteereissä on huomioitu eurooppalainen koulutuksen viitekehys syöpäpotilaan hoitotyöstä ja kliinisestä asiantuntijuudesta moniammatilliseen viitekehykseen soveltaen (European Oncology Nursing Society [EONS] 2022), syöpään sairastuneen hoitotyön kuvaus (Young ym. 2020) sekä monitieteinen ja -alainen EU4Health 2021–2027 ohjelma, EU Cancer Mission ja Europe’s Beating Cancer Plan 2021. Erikoistumiskoulutuksen suunnittelussa on lisäksi huomioitu mukana olevien ammattikorkeakoulujen pedagogisten strategioiden linjaukset, työelämän ja alueiden kehittämistä koskevat linjaukset ja laadunvarmistusjärjestelmien mukaiset toiminnat.

Toteutus

Opetussuunnitelman mukaisesti erikoistumiskoulutus koostuu neljästä moduulista, jotka perustuvat syöpään sairastuneen ja hänen läheisensä hoitoon ja hoitotyöhön.

Moduuli 1: Syövän hoidon asiantuntijana kehittyminen, 8 op
Moduuli 2: Ihmis- ja yhteisölähtöinen hoito, 6 op
Moduuli 3: Syöpään sairastuneen hoito ja hoitotyö, 10 op
Moduuli 4: Syöpään sairastuneen voimavarojen ja selviytyvyyden tukeminen, 6 op

Koulutuksen pedagogiset ratkaisut perustuvat sosiokonstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. Opetusmetodit ovat oppijalähtöisiä ja opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ja refleksiivisyyttä painottavia ryhmäoppimistilanteita. Opiskelijan osaamisen kehittymiseen kytketään tiiviisti myös opiskelijan työyhteisön kehittäminen. Vuorovaikutus ja yhteistyö vertaisoppijoiden välillä mahdollistuvat sekä lähiopetuspäivissä että sähköisessä oppimisympäristössä. Lisäksi opiskelussa voi hyödyntää työpaikallaan tapahtuvaa mentorointia.

Opintojen alussa opiskelija tekee oman henkilökohtaisen työelämälähtöisen oppimissuunnitelman. Opiskelu liittyy tiiviisti opiskelijan oman osaamistarpeen ja työtehtävän edellyttämän moniammatillisen osaamisen kehittämiseen. Kehittämisosaaminen linkitetään sekä työelämän että alueen syöpäpotilaan hoitoketjun kehittämiseen ja näin se lisää sekä opiskelijan että hänen työyhteisönsä osaamista sekä alueellista ja kansallista syövän ehkäisyn ja syöpäpotilaan hoidon ja kuntoutuksen osaamisen tasapuolisuutta.

Erikoistumiskoulutus toteutetaan yhden vuoden aikana monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy lähiopetusjaksoja, etäopiskelujaksoja, itsenäistä työskentelyä, vertaisryhmätyöskentelyä, välitehtäviä ja verkko-opiskelua. Mikäli opiskelija keskeyttää opintonsa, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti koulutuksen järjestäjälle. Saadakseen todistuksen, opiskelijan on osallistuttava lähipäiviin ja suoritettava annetut tehtävät niin, että hän saavuttaa niille asetetut tavoitteet.

Mikäli opiskelijalla on jo osaamista, joka on erikoistumiskoulutuksessa tavoitteena, voi opiskelija portfoliolla osoittaa aiemmin hankitun osaamisensa ja suunnata siten oppimistaan niihin osa-alueisiin syöpäpotilaan hoitoketjun ennaltaehkäisyssä ja asiantuntijuudessa, joissa hänellä ei ole riittävää osaamista. Osaaminen arvioidaan opiskelijakohtaisesti ja aikaisemman osaamisen tunnistaminen (AHOT) räätälöidään opiskelijakohtaisesti niin, että osaamisen arvioinnin perustana on erikoistumiskoulutuksessa määritelty osaaminen. AHOT käytänteet kirjataan ja kootaan yhteiseen tietovarastoon siitä mitä AHOT käytänteitä on koulutuksessa käytetty.

Tietopuolisen koulutuksen toteutus

Koulutukseen sisältyy 14 lähiopetuspäivää, joiden pääasiallisesta suunnittelusta ja asiantuntijaluentojen toteutuksesta ammattikorkeakoulu vastaa. Osa asiantuntijaluennoista toteutetaan verkkoluentoina digitaalisten kanavien välityksellä yhteistyöammattikorkeakouluihin. Näin saadaan hyödynnettyä kunkin erikoisosaamista. Lähiopetuspäiviin sisältyy myös seminaareja ja pienryhmätyöskentelyä. Lisäksi opintoihin sisältyy itsenäistä opiskelua verkossa, oppimistehtäviä ja kirjallisuuteen perehtymistä. Oppimista tuetaan yksilö- ja ryhmäohjauksessa.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen kytketään vahvasti tietopuoliseen oppimiseen ja sillä pyritään vahvistamaan teoriatiedon ja käytännön asiantuntijuuden yhteensovittamista. Työssäoppimiseen sisältyvät erilaiset oppimistehtävät, työyhteisössä suoritettava käytännön hoitotilanne tai asiantuntijatehtävä, kehittämistehtävä, ja opitun vieminen omaan työyhteisöön. Oppimisprosessi ohjaa opiskelijaa reflektiiviseen työotteeseen sekä oman osaamisen arviointiin ja kehittämiseen. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, kontekstiin ja kulttuuriin, jossa tietoa opitaan käyttämään. Siten koko työyhteisön merkitys oppimisympäristönä on tärkeä. Ammattikorkeakoulun tutoropettaja toimii pedagogisena asiantuntijana, tukee opiskelijan oppimista ja toimii ammattikorkeakoulun ja opiskelijan työyhteisön välisenä yhdyshenkilönä koulutuksen ajan.