Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen tavoitteet ovat asetuksen (VN A 1089/2010 3§) mukaan seuraavat: Rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden edellyttämä koulutuksen tulee antaa sairaanhoitajalle sekä sairaanhoitajana laillistetulle terveydenhoitajalle ja kätilölle valmiudet määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä hoitamilleen potilaille, seurata ja arvioida hoidon vaikutuksia sekä noudattaa lääkkeen määräämisestä annettuja säännöksiä, potilasturvallisuuden vaatimuksia ja yleisesti hyväksyttyjä hoitokäytäntöjä. Lisäksi koulutuksen on annettava valmiudet työskentelyyn moniammatillisessa yhteistyössä sekä valmiudet arvioida ja kehittää ammatillista osaamista ja lääkkeen määräämisen käytäntöjä.
Erikoispätevyys muodostuu seuraavista kompetensseista (pätevyyksistä):
- eettinen ja juridinen osaaminen
- kliinisen tutkimisen ja terveydentilan arvioinnin osaaminen
- näyttöön perustuva päätöksenteko osaaminen
- lääkehoitoon liittyvä osaaminen

Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen koulutuksen laajuus on vähintään 45 op (1op on noin 27 tuntia opiskelijan työtä)
- Lääkehoidon eettinen ja juridinen perusta hoitotyössä 5 op
- Kliininen tutkiminen, päätöksenteko ja hoitotyön toteuttaminen 15 op (sisältää tautiopin ja kliinisen lääketieteen)
- Farmakologia ja lääkkeen määrääminen 12 op (sisältää reseptiopin)
- Turvallinen lääkehoito asiakastilanteissa 13 op

Asiantuntijuuden kehittyminen

Koulutus tuottaa vaadittavan osaamisen tehtävänkuvaan, joka laajentaa laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden roolia lisäten vastuuta ja osaamista asiakkaan terveydentilan määrittelystä ja lääkehoidon määräämisestä. Koulutus tuottaa uutta osaamista hoitotyön toimintakehykseen lääketieteen ja farmakologian osa-alueilta. Farmakologian osaaminen arvioidaan yliopiston lääketieteen vaatimustason mukaisesti.

Ammattikorkeakoulu ja yliopisto toimivat yhteistyössä osaamisen varmentamisessa (A 1089/2010, §5). Koulutuksen tuottamaa osaamista arvioidaan koulutuksen aikana ja sen lopussa osaamisen näytöillä. Koulutusasetuksen mukaisesti osaamisen näyttöön kuuluvat valtakunnallinen kirjallinen koe ja työelämässä tapahtuva näyttö. Näytöissä opiskelija osoittaa osaamisen EQF-tason 7 kompetensseista johdettujen erikseen määriteltyjen kansallisten arviointikriteerien mukaisesti, jotka perustuvat koulutuksen osaamisvaatimuksiin. Osaaminen kuvataan tietoina, taitoina ja pätevyytenä, jotka arvioidaan arviointikriteerien mukaisesti hyväksytty tai hylätty.

Toteutus

Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisen koulutus toteutetaan opetussuunnitelmalla, joka pohjautuu valtakunnallisen korkeakouluverkoston laatimaan yhteiseen suositukseen koulutuksen perusteista, jotka on laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa. Ne perustuvat lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994, muutos 433/2010 ja 533/2019), sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen lääkkeen määräämisestä (1088/2010) ja valtioneuvoston asetukseen lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta (1089/2010). Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos vastaa farmakologian ja reseptiopin opinnoista.

Pedagogisena lähtökohtana on opiskelijan ongelmaratkaisutaitojen, kriittisen ajattelun ja kehittämisosaamisen kehittyminen. Koulutuksessa korostuu teoreettisten opintojen lisäksi työpaikalla tapahtuva ohjattu oppiminen. Koulutuksen aikana luodaan tiivis kehittämis- ja oppimisyhteistyö koulutettavien sairaanhoitajien, ohjaavien lääkäreiden ja toteuttavien korkeakoulujen välille. Terveydenhuollon toimintayksiköissä tapahtuvaa oppimista ohjaa laillistettu lääkäri.

Opiskelu toteutetaan monimuoto-opetuksena, digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen ajalla 8/2024 -11/2025. Lähiopetuspäiviä Kuopiossa yleensä kaksi peräkkäistä päivää kuukaudessa (yht. 16-20 päivää). Opinnoissa käytetään verkko-oppimista, jossa on oppimateriaalia, tehtäviä, keskustelua sekä lähiopetusta, joka koostuu mm. asiantuntijaluennoista, seminaareista ja harjoituksista. Lisäksi opintoihin liittyy Itä-Suomen yliopiston farmasian opinnot sekä työssä tapahtuva oppiminen. Opinnot kiinnittyvät työelämään oppimistehtävien avulla, joten opiskelijan oppiminen liitetään tiiviisti omaan työyhteisöön. Opetusmenetelmät tukevat tiedon yhteisluomista opiskelijoiden, opettajien sekä työelämän toimijoiden välillä. Oppimistehtävät ohjaavat opiskelijoita jakamaan tietojaan, taitojaan ja kokemuksiaan vuorovaikutteisesti. Opiskelijoita kannustetaan muodostamaan korkeakoulujen ja työelämän dialogia hyödyntäviä asiantuntijaverkostoja. Käytännön oppiminen omassa työyksikössä laillistetun lääkärin ohjaamana tukee teoreettisia opintoja. Opiskelijan työnantaja vastaa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja lääkäriohjaajan järjestämisestä. Hyväksytysti suoritettu koulutus voidaan osittain hyväksilukea ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa.

Korkeakoulutusta ohjaavien säädösten mukaan opiskelija saa ammattikorkeakoulun tai yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla saman tasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun tai yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata koulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (Yliopistolaki 24.7.2009/558 44§, Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932, 37 §). Mikäli opiskelijaksi valitulla henkilöllä on lääkkeenmääräämiseen liittyvää korkeakoulutasoista koulutusta tai osaamista aikaisemmin hankittuna, ne voidaan kunkin korkeakoulun hyväksilukemisen käytäntöjä noudattaen lukea osaksi rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden edellyttämää koulutusta. Korkeakoulujen yleisiin käytäntöihin sisältyy opiskelijan hyväksiluvun hakeminen korkeakoulun lomakkeella, johon liitetään suoritettujen opintojen todistus, sisällöt sekä reflektio osaamisesta suhteessa tavoiteisiin sekä mahdollinen näyttö. Opintojakson vastuuopettaja arvioi osaamisen suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja tekee päätöksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä kokonaan tai osittain. Todistuksen antava korkeakoulu vastaa osaamisen arvioinnista ja hyväksilukemisesta.