Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma johtaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on sairaanhoitaja (AMK). Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja kesto 3,5 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.

Sairaanhoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä ja verkostoissa sekä kehittää ja edistää tutkimus- ja muuhun näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Sairaanhoitaja toimii terveyttä edistävästi sekä kansallisessa että kansainvälisessä työelämässä. Hän voi työskennellä julkisissa ja yksityisissä sekä kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Sairaanhoitaja osallistuu terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kestävän kehityksen mukaisesti. Sairaanhoitaja toteuttaa ja kehittää yksilön, perheen ja yhteisön hoitotyötä, joka on terveyttä edistävää ja ylläpitävää, sairauksia ehkäisevää, parantavaa ja kuntoutumista edistävää. Sairaanhoitajan ammatilliseen osaamiseen kuuluu mm. yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyteen, hyvinvointiin ja voimavaroihin vaikuttavien tekijöiden ennakointi ja voimavaroja tukeva ohjaus. Ohjauksella sairaanhoitaja edistää yksilöiden omaan elämään vaikuttavien tekijöiden hallitsemista sekä voimavarojen käyttöönottoa silloin, kun ihminen sairastuu.

Sairaanhoitajan toimintaa ohjaavat hoitotyön arvot ja eettiset periaatteet. Hänen ammatillisen toimintansa lähtökohtana ovat kulloinkin voimassa oleva lainsäädäntö ja Suomen terveyspoliittiset linjaukset. Hoitotyön toimintaympäristöä ja henkilöstön osaamista säännellään kansallisella ja eurooppalaisella lainsäädännöllä, jonka tavoitteena on turvata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen ja hyvinvointiin.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) laillistaa sairaanhoitajan hakemuksesta terveydenhuollon laillistetuksi ammattihenkilöksi. Laillistamisen edellytyksenä on, että sairaanhoitajakoulutus täyttää koulutuksen vähimmäisvaatimukset. Sairaanhoitajan ammattipätevyyttä ja yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta säätelevät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EY ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehys (European Qualifications Framework,2006). Ammattikorkeakoulun tehtävänä on todentaa, että valmistuvalla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitaitovaatimusten edellyttämä osaaminen.

Asiantuntijuuden kehittyminen

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.

Sairaanhoitajan opetussuunnitelma on laadittu niin, että
-tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
-koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.

Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan.
- vastaa opintojensa etenemisestä.

Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.

Sairaanhoitajaopiskelijan asiantuntijuuden kehittyminen lähtee hoitotyöhön perehtymisestä ja etenee kehittämisen ja syventämisen kautta hoitotyön soveltajaksi. Vuositeemat ja niiden osaamistason kuvaukset sekä lukukausiteemat ja teemojen osaamistavoitteet auttavat oppijaa suunnittelemaan ja arvioimaan ammatillista kasvuaan ja keskittymään ydintietojen ja taitojen sekä eettisten periaatteiden oppimiseen. Oppiminen on tavoitteellista, tilannesidonnaista ja vuorovaikutuksellista toimintaa. Tämä edellyttää opiskelijan omien tavoitteiden ja päämäärien tunnistamista. Tutkinnon suorittamisen ja riittävän työkokemuksen jälkeen on mahdollisuus hakeutua suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen. Yhteiskehittäminen vahvistaa monialaista toimintaa, kumppanuuksien hyödyntämistä ja työelämäläheisyyttä. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Moninaiset virtuaaliset ja fyysiset ympäristöt Savoniassa ja verkostokumppaneiden tiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kytkevät teorian ja käytännön laajasti ja kiinnostavasti osaksi opiskelijan oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Koulutukselle on tyypillistä monimuotoisuus, monialaisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus.

Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Personoitu koulutus mahdollistaa vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukaiset yksilölliset polut.

Savoniassa hyödynnetään laajasti aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työn opinnollistamista osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä Savonian kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden tarjontaa.

Vuositeemojen ja opintojaksojen sisällöissä sekä toteutustavoissa huomioidaan vastuullisuus, kestävä kehitys ja globaalit inhimillisen turvallisuuden haasteet.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Monipuolisilla koulutuksen toteutustavoilla mahdollistetaan vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukainen eteneminen opinnoissa.

Sairaanhoitajakoulutuksen oppimisnäkemyksen mukaan opiskelija on itseohjautuva ja omasta ammatillisesta kasvustaan ja kehittymisestään vastuun ottava yksilö. Opiskelija pitää yllä koko koulutuksen ajan henkilökohtaista oppimisympäristöä (PLE= personal learning environment), jossa reflektoi omaa kehittymistään opintojen puolivuotisteemojen mukaisesti.

Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määritellään kunkin opintojakson tavoitteet ja keskeinen asiasisältö, laajuus opintopisteinä, opintojen ja opetuksen järjestämisen periaatteet sekä vaadittavat suoritukset. Koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Opintojen joustavuuden takaavat virtuaaliopinnot, sosiaalisen median käyttö oppimisen välineenä ja vaihtoehtoisten osaamisen osoittamistapojen käyttäminen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja näyttö (AHOT) sekä työn opinnollistaminen ovat osa tätä prosessia. Opiskelun henkilökohtaistamisen (HOPS) ja osaamisen kehittymisen tukena toimii opettajatuutori.

Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelman toteutuksen periaatteita ovat käytännön ja teoriaopetuksen vuoropuhelu, oppiminen erilaisissa asiantuntijakulttuureissa ja opiskelijan yksilöllisten etenemispolkujen turvaaminen. Opiskelussa vuorottelevat ja lomittuvat lähiopetus sekä yksin ja ryhmässä tapahtuva itsenäinen opiskelu. Osa opiskelua ja oppimista tapahtuu koululla taitopajoissa ja simulaatiotilanteissa. Harjoittelu aidoissa työelämän ympäristöissä sekä muut työelämässä käytettävät opiskelumuodot, kuten erilaiset työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavat projektit, ovat osa opiskelua ja osaamisen kehittymistä. Opintojen alusta lähtien opiskelijoita tuetaan yhteisölliseen oppimiseen ja itsenäiseen tiedon hankintaan.

Kansainvälistyminen on osa opiskelua.Ruotsin kielen ja viestinnän opinnoissa opiskelija saavuttaa vähintään ammattikorkeakouluasetuksen 7§:n mukaisen kielitaidon, joka arvioidaan kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaisesti. Englannin kielen ja viestinnän opinnoissa opiskelija saavuttaa vähintään opiskelun, ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta tarpeellisen kielitaidon (taso B2). Suomen kielen ja viestinnän opinnoisa opiskelija saavuttaa vähintään opiskelun, ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen sekä jatko-opintojen kannalta tarpeelliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Kielen ja viestinnän opinnoissa opiskelijalle annetaan opintojen edetessä palautetta kieli-ja viestintävalmiuksien kehittymisestä. Kieli- ja viestintäopintoja voidaan integroida tarkoituksenmukaisesti ammattiaineiden opintoihin.

Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella opintojen eri vaiheessa kansainvälisyyttä ja kulttuurista osaamista 60 op verran joko ulkomailla erilaisissa vaihto-ohjelmissa tai Savoniassa valitsemalla opintoja Bachelor' Degree of Nursing tutkinnosta. Opintojen tai harjoittelujen suorittaminen ulkomailla ei jatka opiskeluaikaa. Kulttuurisia taitoja opiskelija voi harjoitella myös tuutoroidessaan kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita ja toimimalla esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöissä. Opiskelija voi halutessaan suorittaa valinnaisia kieliopintoja jotka sisällytetään osaksi henkilökohtaista opiskelu-ja urasuunnitelmaa.

Arvioinnissa noudatetaan Savonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kriteerit perustuvat opintojakson tavoitteisiin ja opiskelijan saa opintojakson alkaessa tiedot arviointiperusteista. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelmassa lukukauden opinnoista kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään tuutoritunneilla. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollista antaa palautetta opiskelijoiden intranetin palautejärjestelmään. Palaute on mahdollista antaa omalla nimellä tai anonyymisti. Opettaja voi lisäksi tarvittaessa kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta.