Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma johtaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on bioanalyytikko (AMK). Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja koulutuksen kesto on 3,5 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan Unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.

Bioanalyytikko toimii kliinisen laboratoriotyön asiantuntijana terveydenhuollon moniammatillisissa ryhmissä (Valtio-neuvoston asetus ammattikorkeakouluista, 352/2003), kehittää ja edistää näyttöön perustuvaa kliinistä laboratoriotyötä sekä osallistuu yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kestävän kehityksen mukaisesti. Ammatillinen asiantuntijuus sisältää laaja-alaiset tiedot ja taidot alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 4 §). Bioanalyytikon ydinosaamisalue on laboratoriotutkimusprosessin hallinta ja sen kehittäminen. Häneltä edellytetään koulutuksen jälkeen laboratoriotutkimusprosessin vaatimaa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen, kliinisen neurofysiologian, kliinisen hematologian, immunohematologian, kliinisen histologian ja sytologian, kliinisen immunologian, kliinisen biokemian, kliinisen mikrobiologian sekä solu- ja molekyylibiologian perusosaamista. Lisäksi häneltä edellytetään asiakaspalveluosaamista, menetelmä- ja informaatioteknologiaosaamista, työ- ja asiakasturvallisuusosaamista sekä tiedonhallinta-, viestintä- ja kielitaitoa. Bioanalyytikko tuottaa luetettavia laboratoriotutkimustuloksia, joita käytetään asiakkaan terveydentilan arviointiin ja terveyden edistämiseen. Kliinistä laboratoriotyötä ohjaavat kliinisen laboratoriotyön arvot, eettiset periaatteet, kansalliset ja kansainväliset säädökset ja ohjeet.

Laillistaminen terveydenhuollon ammattihenkilöksi

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) laillistaa bioanalyytikon hakemuksesta terveydenhuollon laillistetuksi ammattihenkilöksi (laboratoriohoitaja). Laillistamisen edellytyksenä on, että bioanalyytikkokoulutuksen opetussuunnitelmassa on 210 op:n laajuiset sisällöt. Bioanalyytikon ammattipätevyyttä ja koulutusta säätelevät eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, 2006) tason 6 pätevyyskuvaukset tiedoista ja taidoista sekä valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 2017 ja Arenen suositus tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on todentaa, että valmistuvalla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitaitovaatimusten edellyttämä osaaminen

Asiantuntijuuden kehittyminen

Bioanalyytikkokoulutuksessa osaamistavoitteena on, että valmistuvalla bioanalyytikolla on laaja-alainen ja vahva kliinisen laboratoriotyön, tiedon soveltamisen, kehittämisen ja arvioinnin osaaminen sekä valmius jatkuvaan oppimiseen ja kansainväliseen toimintaan. Koulutuksen aikana hankittu osaaminen vastaa European Qualification Framework (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia ja kansallista tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen (120/2017) esityksen tasoa 6 (kansallinen viitekehys).

Bioanalyytikko toimii aktiivisessa yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattiryhmien kanssa tuottamalla potilaan hoidon ja sen kehittämisen edellyttämiä laboratoriotutkimuksia ja osallistumalla kliinisen laboratoriotyön asiantuntijana moniammatillisten tiimien toimintaan. Laboratoriotutkimusprosessin kokonaisvaltainen hallinta ja siihen liittyvä tutkimusten preanalyyttisten tekijöiden syvällinen ymmärtäminen ja prosessin laadunhallinta muodostavat bioanalyytikon asiantuntemuksen perustan ja erottavat sen muista terveydenhuollon ammateista.

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat opintokokonaisuuksia. Näin ne eivät ole irrallisia vaan tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.

Bioanalytiikan opetussuunnitelma on laadittu niin, että
- tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
- koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.
Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan.
- vastaa opintojensa etenemisestä.
Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.

Bioanalyytikon tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma rakentuu neljästä vuositeemasta. Osaaminen kehittyy perustason osaajasta harjaantumisen kautta kliinisen laboratoriotyön soveltajaksi. Opiskelija tekee urasuunnitelmansa mukaisa valintoja oppimistehtävien ja -menetelmien, ammattitaitoa edistävän harjoittelun ja opinnäytetyön kautta.

Toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen. Yhteiskehittäminen vahvistaa monialaista toimintaa, kumppanuuksien hyödyntämistä ja työelämäläheisyyttä. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Moninaiset virtuaaliset ja fyysiset ympäristöt Savoniassa ja verkostokumppaneiden tiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kytkevät teorian ja käytännön laajasti ja kiinnostavasti osaksi opiskelijan oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Koulutukselle on tyypillistä monimuotoisuus, monialaisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus.

Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Personoitu koulutus mahdollistaa vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukaiset yksilölliset polut.

Savoniassa hyödynnetään laajasti aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työn opinnollistamista osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä Savonian kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden tarjontaa.

Vuositeemojen ja opintojaksojen sisällöissä sekä toteutustavoissa huomioidaan vastuullisuus, kestävä kehitys ja globaalit inhimillisen turvallisuuden haasteet.

Koulutuksen lähtökohtana on tulevaisuuden työelämävalmiudet. Opetussuunnitelmatyöhön ja sen kehittämiseen osallistuvat opettajien lisäksi opiskelijat ja työelämän asiantuntijat. Työelämävalmiuksien saavuttamisessa keskeistä on työelämässä tapahtuva harjoittelu, työelämän toimeksiannosta lähtevät opinnäytetyöt ja erilaiset yhteistyöhankkeet. Alan yhteistyöverkostot varmistavat substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen.

Bioanalyytikon tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määritellään kunkin opintojakson tavoitteet ja keskeinen asiasisältö, laajuus opintopisteinä, opintojen ja opetuksen järjestämisen periaatteet sekä vaadittavat suoritukset. Bioanalyytikko-opinnot sisältävät lähi- ja etäopiskelua, verkko-opiskelua, itsenäistä opiskelua, harjoittelua koululla ja kliinisessä laboratoriossa. Laboratorioluokat tarjoavat Savoniassa opiskeleville modernin oppimisympäristön koululla tapahtuvaan harjoitteluun. Osa opinoista voidaan suorittaa myös erilaisissa hankkeissa.

Opiskelija laatii opintojen alussa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) ja käy tuutoropettajan kanssa ohjauskeskustelun. Hän saa myös ohjausta opintojensa edetessä. Opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen esimerkiksi työelämässä tai muussa korkeakoulussa tunnistetaan osaamiskartoituksen avulla (AHOT). Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa.

Savonian bioanalyytikkokoulutuksessa osa toteutetaan ns. satelliittikoulutuksena (opiskelija opiskelee työelämän organisaation yhteydessä olevalla etäkampuksella). Tällöin teoreettinen opetus toteutetaan videovälitteisesti etäkampuksille. Opintojaksoihin liittyvä harjoitustyöt toteutetaan sekä Savoniassa että etäpaikkakuntien laboratorioiden yhteydessä. Opintoihin liittyvä kliininen harjoittelu suoritetaan satelliittikoulutuksessa pääasiallisesti ko. alueen laboratorioissa.

Kansainvälistyminen on osa opiskelua. Opiskelijat voivat opiskella kansainvälisyyttä ja kulttuurista osaamista ulkomailla erilaisissa vaihto-ohjelmissa ja omassa oppilaitoksessa yhdessä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa esimerkiksi tuutoroidessaan kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Osa opinnoista voidaan suorittaa englannin kielellä ja opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ohjattua harjoittelua kotimaan lisäksi ulkomailla. Lisäksi tutkinto-ohjelmassa tarjotaan ”kotikansainvälistymiseen” liittyviä mahdollisuuksia koulutuksen aikana.

Ruotsin kielen ja viestinnän opintoja opiskelija opiskelee niin, että opiskelija saavuttaa vähintään ammattikorkeakouluasetuksen 7§:n mukaisen kielitaidon, joka arvioidaan kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaisesti. Englannin kielen ja viestinnän opinnoissa opiskelija saavuttaa vähintään opiskelun, ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta tarpeellisen kielitaidon (taso B2). Suomen kielen ja viestinnän opinnoissa opiskelija saavuttaa vähintään opiskelun, ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen sekä jatko-opintojen kannalta tarpeelliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Pakollisten kieliopintojen ohella opiskelijan on mahdollista suorittaa kieliopintoja valinnaisina opintoina, jolloin ne sisällytetään henkilökohtaiseen opiskelu- ja urasuunnitelmaan (HOPS).

Arvioinnissa noudatetaan Savonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kriteerit perustuvat opintojakson tavoitteisiin ja opiskelija saa opintojakson alkaessa tiedot arviointiperusteista. Opiskelijalla on mahdollisuus antaa koulutukseen ja opintojaksoihin liittyvää palautetta, tämän lisäksi myös opettaja voi kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta.