Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Konetekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on insinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.

Konetekniikan insinöörin varsin laaja tehtäväkenttä muodostuu pääosin suunnittelu- ja tuotekehitystehtävistä, tuotantoon liittyvistä kehitys- ja ohjaustehtävistä sekä tutkimus-, ja opetustehtävistä. Myös projektien johtamiseen sekä markkinointiin, laatuasioihin, huoltoon ja myyntiin liittyvät tehtävät ovat yleisiä. Konetekniikan insinööri toimii yleensä uransa alkutaipaleella tiimitehtävissä ja siirtyy ammattivuosien karttuessa esihenkilötehtäviin.

Koulutuksen lähtökohta on matemaattis-luonnontieteellinen. Konetekniikan insinööri osaa hyödyntää työssään nykyaikaisia tietokonepohjaisia menetelmiä, kuten 3D-suunnittelun, simuloinnin ja etäohjelmoinnin. Tuotekehitysprosessi, tuotteen arkkitehtuuri, tuoterakenne ja modulointi samoin kuin verkostoituneet tuotantojärjestelmät ovat koneinsinöörille tuttuja asioita. Lisäksi koneiden ja laitteiden elinkaariajattelu tulevat tutuksi opiskelun aikana. Konetekniikan insinööri tuntee myös tuotannossa ja tuotteessa hyödynnettävän automaation menetelmät ja järjestelmät. Toimiminen kotimaisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä edellyttää konetekniikan insinööriltä kykyä ryhmätyöhön, kirjallista ja suullista esitystaitoa sekä riittävää vieraiden kielien taitoa.

Konetekniikan opinnoissa suuntaudutaan tuotantotekniikkaan. Suuntautumisen valinta tapahtuu toisen lukuvuoden aikana ja suuntaavat opinnot alkavat kolmannen lukuvuoden syksyllä.

Tuotantotekniikasta valmistunut konetekniikan insinööri vastaa koneiden ja laitteiden tuotannon johtamisesta. Opinnoissa perehdytään erilaisiin valmistusmenetelmiin, tuotantoprosesseihin, tuotannon simulointiin ja kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun.

Asiantuntijuuden kehittyminen

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.

Koneinsinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
- tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
- koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.

Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan
- vastaa opintojensa etenemisestä.

Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.

Opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ja urakehityksen rakentamista tukevat sekä opettajat että vertaisryhmät. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen ammatillisen kasvun ohjaaja eli opettajatuutori koko koulutuksen ajan. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja seuraavat sen toteutumista opettajatuutorin kanssa.

Toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen. Yhteiskehittäminen vahvistaa monialaista toimintaa, kumppanuuksien hyödyntämistä ja työelämäläheisyyttä. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Moninaiset virtuaaliset ja fyysiset ympäristöt Savoniassa ja verkostokumppaneiden tiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kytkevät teorian ja käytännön laajasti ja kiinnostavasti osaksi opiskelijan oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Koulutukselle on tyypillistä monimuotoisuus, monialaisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus.

Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Personoitu koulutus mahdollistaa vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukaiset yksilölliset polut.

Savoniassa hyödynnetään laajasti aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työn opinnollistamista osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä Savonian kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden tarjontaa.

Vuositeemojen ja opintojaksojen sisällöissä sekä toteutustavoissa huomioidaan vastuullisuus, kestävä kehitys ja globaalit inhimillisen turvallisuuden haasteet.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Konetekniikan tutkinto-ohjelman pedagogiset ratkaisut perustuvat projektiopetusmalliin (CDIO), jossa pyritään kehittämään opiskelijan kokonaisvaltaista ajattelua vaiheittain: tehtävänanto ja vaatimusmäärittelyt, suunnittelu, toteutus ja käyttö. Projektiopetus aloitetaan orientoivalla projektilla ensimmäisenä opiskeluvuotena ja opiskelijan valintojen mukaan projekteja jatketaan läpi opintojen päättyen erikoistumis- ja ammatillisiin projekteihin opintojen loppuvaiheessa. Projektit voidaan toteuttaa myös opinnollistamisella ja yleensä ne tehdään yritysten antamista tai oppilaitoksen yritysten kanssa yhdessä toteuttamien TKI-hankkeisiin liittyvistä aiheista. Kaikki projektiopinnot on kytketty opiskeltaviin teoriaopintokokonaisuuksiin. Projektiopetuksen avulla opiskelijalle muodostuu havainnollinen ja kokonaisvaltainen käsitys konetekniikan liiketoiminnan eri vaiheista, ideoinnista ja suunnittelusta aina tuotantoon saakka.
Konetekniikan tutkinto-ohjelma toteuttaa myös mittavaa TKI-hanketoimintaa. Tyypillisesti hankkeissa toteutetaan tutkimus- ja kehitystyötä paikallisten yritysten kanssa ja luotu uusi tieto tuodaan päivittäiseen opetukseen. Opiskelijoiden tekemät projektit ja opinnäytetyöt muodostavat yhden tutkimuksen ja kehityksen tukijalan. Opinnäytetyöt tehdään pääosin teknologiateollisuuteen. Konetekniikan laboratoriot, joissa tehdään myös opetusta palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, tarjoavat monipuolisen oppimisympäristön myös opiskelijoille.

Kansainvälistymiseen annetaan perusvalmiuksia kielten opintojaksoissa. Opiskelija voi halutessaan sisällyttää opintoihinsa myös laajempia osia (60 op asti) Mechanical Engineering -tutkinto-ohjelmasta. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ja/tai harjoittelusta ulkomaisissa yhteistyöammattikorkeakouluissa ilman, että tämä jatkaa opiskeluaikaa.

Windesheim University of Applied Sciences (Hollanti) - ja Shanghai Polytechic University (Kiina) -ammattikorkeakoulujen kanssa voit suorittaa kaksoistutkinnon opiskelemalla kolmannen opiskeluvuoden yhteistyöyliopistossa ulkomailla.

Pakollisia kieliopintoja opetussuunnitelmaan sisältyy seuraavasti:
- Ruotsin kielen ja viestinnän opintoja siinä laajuudessa, että opiskelija saavuttaa vähintään ammattikorkeakouluasetuksen 7§:n mukaisen kielitaidon, joka arvioidaan kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaisesti.
- Englannin kielen ja viestinnän opintoja siinä laajuudessa, että opiskelija saavuttaa vähintään opiskelun, ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta tarpeellisen kielitaidon (taso B2).
- Suomen kielen ja viestinnän opintoja siinä laajuudessa, että opiskelija saavuttaa vähintään opiskelun, ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen sekä jatko-opintojen kannalta tarpeelliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot.
- Pakollisten kieliopintojen ohella opiskelija voi sisällyttää vapaasti valittavia kieliopintoja henkilökohtaiseen opiskelu-ja urasuunnitelmaansa (HOPS).

Konetekniikan koulutuksen toteutussuunnittelu tehdään lukukausittain. Toteutussuunnitelmissa huomioidaan lukuvuositeemaan ja alateemoihin linkittyvät osaamistavoitteet.

Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta.