Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja lisääntyvä energiantarve ovat aikamme suurimpia haasteita. Kansainvälisten ja kansallisten päätösten ja säädösten ajamana energiajärjestelmät ovat voimakkaan kehityksen alla niin teollisessa kuin pienessä kokoluokassa. Näihin haasteisiin ja kehitystarpeisiin energiatekniikan tutkinto-ohjelma pyrkii vastaamaan tuottamalla energiateollisuuteen osaavia insinöörejä.

Energiatekniikan tutkinto-ohjelmassa perehdytään energiantuotantoon liittyvien laitteiden ja laitosten toimintaan sekä suunnitteluun ottaen huomioon kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteet. Opinnoissa tutustutaan eri energiantuotannon muotoihin ja niiden ympäristövaikutuksiin, energiatalouteen ja -tekniikkaan. Tutkinto-ohjelman aikana opitaan suunnittelemaan, valmistamaan ja hyödyntämään energiatekniikan järjestelmiä. Opinnoissa kehitetään monipuolisesti osaamista, luovuutta ja työelämätaitoja. Tätä tukevat yritysten kanssa yhteistyössä toteutetut käytännönläheiset opinnot sekä energiatutkimuskeskuksen ajanmukaiset laitteet.

Energiatekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on insinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.
Energiatekniikan insinöörin ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi voimalaitossuunnittelija, tuotantoinsinööri, tuotekehitysinsinööri, energiainsinööri tai projekti-insinööri. Valmistuttuasi työskentelet energia-alan yrityksissä, suunnittelutoimistoissa tai asiantuntijana energia-alalla.

Tutkinto-ohjelma jakaantuu kolmeen pääsuuntautumiseen:
- Uusiutuva energia ja kiertotalous (päivätoteutus)
- Energiantuotantotekniikka (monimuotototeutus)
- Energia-automaatio (monimuotototeutus)

Asiantuntijuuden kehittyminen

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.

Energiainsinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
• tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
• koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.

Opiskelija
• laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu
osaaminen tunnistetaan
• vastaa opintojensa etenemisestä.

Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrit-telemisessä ja saavuttamisessa.

Opintojen vuositeemojen mukainen eteneminen kuvataan opetussuunnitelman liitteessä.

Toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen. Yhteiskehittäminen vahvistaa monialaista toimintaa, kumppanuuksien hyödyntämistä ja työelämäläheisyyttä. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Moninaiset virtuaaliset ja fyysiset ympäristöt Savoniassa ja verkostokumppaneiden tiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kytkevät teorian ja käytännön laajasti ja kiinnostavasti osaksi opiskelijan oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Koulutukselle on tyypillistä monimuotoisuus, monialaisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus.

Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Personoitu koulutus mahdollistaa vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukaiset yksilölliset polut.

Savoniassa hyödynnetään laajasti aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työn opinnollistamista osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä Savonian kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden tarjontaa.

Vuositeemojen ja opintojaksojen sisällöissä sekä toteutustavoissa huomioidaan vastuullisuus, kestävä kehitys ja globaalit inhimillisen turvallisuuden haasteet.

CDIO

Energiatekniikan tutkinto-ohjelman pedagoginen viitekehys on CDIO (Concieve, Design, Implement, Operate = Määritä, Suunnittele, Toteuta, Ylläpidä), jonka mukaan toimien CDIO-periaatteita noudatetaan opetussuunnitelmatyössä, projekteissa, oppimisympäristöissä, opetusmenetelmissä, opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä ja arvioinnissa.

CDIO perustuu ajatukseen, jonka mukaan tuotteiden ja järjestelmien elinkaari muodostaa insinöörikoulutuksen viitekehyksen. Tämä ajattelu sopii erityisen hyvin energiatekniikan tutkinto-ohjelmaan, missä määritellään, suunnitellaan, valmistetaan ja käytetään energiajärjestelmiä.

CDIO-lähestymistapa antaa hyvät valmiudet harjoitella jo opiskelun aikana taitoja ja toimintaa, joita tarvitaan valmistumisen jälkeen nykyaikaisessa tiimi- ja projektipohjaisessa työelämässä.

Oppimisympäristö

Fyysinen oppimisympäristö kattaa sekä perinteiset tilat kuten luokkahuoneet, luentosalit, CAD- ja tietokoneluokat sekä OIS-ryhmätyötilat, mutta myös energiatutkimuskeskuksen laboratorioita käytetään tukemassa mm. tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taitojen oppimista integroidusti yhtä aikaa oppisisältöjen kanssa, kuten ensimmäisen lukuvuoden Energia-alan orientaatioprojektissa joka toteutetaan Energiatekniikan perusteet -opintojaksolla. Ympäristöt ovat tarkoituksenmukaisia, vuorovaikutteisia ja oppijakeskeisiä

Pedagogiset ratkaisut

Edellä kuvatut käytännöllistä oppimista tukevat oppimisympäristöt ovat perusta projektitöille ja pedagogiikalle. Energiatekniikan tutkinto-ohjelmassa käytetään integroitua oppimista ja aktiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Integroitu oppiminen tukee oppiainesisältöjen oppimista samanaikaisesti henkilökohtaisen, sosiaalisen sekä tuote- ja järjestelmäsuunnittelutaitojen kanssa. Siinä todelliset insinöörin työtehtävät sisältyvät tilanteisiin, joissa ne esiintyvät yhdessä oppiainesisältöjen kanssa. Yrityselämän kumppanit ja muut sidosryhmät ovat keskeisessä osassa projektitöiden kehittelyssä. Integroidun opetuksen avulla opettajat voivat tehokkaammin auttaa opiskelijoita soveltamaan oppiainesisältöjä käytännön tehtäviin. Aktiiviset opetusmenetelmät innostavat ajatteluun ja ongelmanratkaisuun pikemmin kuin passiiviseen tiedonjakamiseen. Luento-opetuksessa käytetään: pari- ja ryhmäkeskusteluja, esityksiä ja demoja, väittelyitä ja opiskelijoiden omaa palautetta oppimisestaan. Aktiivinen oppiminen on kokemuksellista, kun toimitaan esimerkiksi insinööritoimiston rooleissa, jotka simuloivat ammattimaista insinöörin työtä case-harjoituksissa.

Työelämäyhteistyö

Valittuun pedagogiikkaan kuuluu läheinen yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, mistä ammennetaan projektitöitä ja projektityöaihioita, joita voidaan kehittää ja määritellä tutkinto-ohjelmassa projektien toteutussuunnitelmaksi. Käytännössä erikseen projekteille varattua resurssia on energiatekniikan tutkinto-ohjelmassa kolmen opintojakson eli 3 * 5 opintopisteen verran. Ensimmäinen energia-alaan motivoiva projekti tehdään pedagogisena projektina ensimmäisen vuoden aikana Energiatekniikan perusteet –opintojaksolla. Toisena vuonna opintoihin kuuluu TKI-projekti, johon aiheita pyritään saamaan yrityskumppaneilta tai muilta ulkopuolisilta sidosryhmiltä. Viimeisen vuoden Erikoistumisprojekti on tyypillisesti yrityksille tehtävä omaa ammattitaitoa harjoittava, soveltava ja syventävä projektityö. Projektityöt voidaan tehdä ryhmissä tai yksilötöinä riippuen aiheen laajuudesta.

Kansainvälisyys

Kansainvälisyys näkyy energiatekniikan tutkinto-ohjelman rakenteessa ja sisällöissä. Energiatekniikan tutkinto-ohjelma on suomenkielinen, mutta osa opinnoista (60 op) voidaan tarvittaessa toteuttaa englannin kielellä. Tämä mahdollistaa ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden opinnot energiatekniikan tutkinto-ohjelmassa. Tutkinto-ohjelma rakenne suosii ja tekee helpoksi vaihtoon ja KV-harjoitteluun hakeutumisen.

Ohjaus ja arviointi

Opiskelijoiden oppimisen arviointi tapahtuu yleisesti sen mukaan, miten opiskelija saavuttaa määritellyt oppimistavoitteet. Oppimistavoitteita voivat olla: oppiainekohtaisia, henkilökohtaisia, sosiaalisia sekä esimerkiksi tuote- ja järjestelmäsuunnittelutiedot ja taidot. Opettajat arvioivat osaamistavoitteiden saavuttamista opintojaksoillaan.

Arviointimenetelmät voivat sisältää kirjallisia/suullisia kokeita, opiskelijoiden havainnointia, opiskelijoiden omaan reflektointia, oppimispäiväkirjoja, portfoliota sekä itse- ja vertaisarviointia.

Opiskelun tukena on jokaisen opiskelijan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka laaditaan yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa. HOPS toimii sekä opintojen, harjoittelun että urasuunnittelun apuvälineenä.

Koulutuksen toteutussuunnittelu ja opiskelijapalaute

Energiatekniikan koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan toteutussuunnitelma. Toteutussuunnitelmassa huomioidaan lukuvuositeemaan/ alateemaan linkittyvät osaamistavoitteet.

Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta. Palaute on mahdollista antaa omalla nimellä tai anonyymisti. Opettaja voi tämän lisäksi tarpeen tullen kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta soveltuvalla menetelmällä. Kuvaus opintojaksopalautteen keräämisestä ja käsittelystä sisällytetään opintojakson toteutussuunnitelmaan. Vuositeemojen ja opintojaksojen sisällöissä sekä toteutustavoissa huomioidaan vastuullisuus, kestävä kehitys ja globaalit inhimillisen turvallisuuden haasteet.