Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on insinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.

Rakennustekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa osaavia insinöörejä kasvavan ja kehittyvän rakennustoimialan tarpeisiin. Rakennusala tarjoaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja opiskelijoille sekä alalla toimiville insinööreille. Työtehtävät alalla ovat vaihtelevia ja tarjoavat tekijöilleen mielenkiintoisia haasteita. Rakennustekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistuva insinööri voi työskennellä rakennushankkeen suunnittelussa, työmaan johtamisessa ja kiinteistöhallinnossa. Koulutus valmentaa rakennusten, siltojen, teiden, katujen, ympäristö- ja kunnallisteknisten rakenteiden suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon.

Uusina haasteina ovat korjaus- ja ympäristörakentamiseen ja turvallisuuteen liittyvät ratkaisut. Rakennusinsinööri vastaa siitä, että suunnittelun ja rakentamisen lopputuloksena syntyy laadukas, kestävän kehityksen sekä teknis-taloudelliset seikat huomioon ottava, aikataulullisesti määräaikaan valmistunut rakennusprojekti. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa voi suuntautua kolmeen eri suuntautumisvaihtoehtoon: rakennesuunnitteluun, talonrakennustuotantoon tai infrarakentamiseen.

Rakennesuunnittelun opinnot antavat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen vaativan luokan betoni-, puu- ja teräsrakenteiden sekä rakennusfysiikan suunnittelijan pätevyyteen tarvittavat teoreettiset opinnot. Opinnoissa keskitytään pientalojen, teollisuushallien ja kerrostalojen rakenteiden suunnitteluun.

Talonrakennustuotannon opinnot suorittamalla saat valmiudet toimia Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Lisäksi tavanomaisen luokan rakennesuunnittelijan pätevyyteen tarvittavat teoreettiset opinnot betoni-, puu- ja teräsrakenteiden ja rakennusfysiikan osalta voidaan sisällyttää tutkintoon.

Infrarakentamisen opinnoissa opiskelija saa taidot suunnitella, rakentaa ja rakennuttaa infran ja ympäristöalan rakenteita (sillat ja liikenneväylät), vesihuoltojärjestelmiä sekä ympäristö- ja kunnallisteknisiä rakenteita. Tehtävät liittyvät sekä uudis- että korjausrakentamiseen ja ylläpitoon. Infrainsinööri voi toimia suunnittelutoimistoissa suunnittelijana, rakennusyritysten tuotannonjohto-, hallinto- ja markkinointitehtävissä sekä rakentamis- ja rakennuttamisorganisaatioiden asiantuntijana.

Asiantuntijuuden kehittyminen

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.

Rakennusinsinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
• tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
• koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.

Opiskelija
• laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu
osaaminen tunnistetaan
• vastaa opintojensa etenemisestä.

Rakennustekniikan opetussuunnitelma etenee vuositeemojen mukaisesti. Samalla opiskelijan ammatillinen osaaminen vahvistuu noviisista kohti asiantuntijuutta. Ensimmäinen lukuvuosi on yhteinen kaikille rakennustekniikan opiskelijoille. Tämän jälkeen opiskelija voi ryhtyä erikoistumaan rakennesuunnitteluun, talonrakennustuotantoon tai infrarakentamiseen.

Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrit-telemisessä ja saavuttamisessa.

Opintojen vuositeemojen mukainen eteneminen kuvataan opetussuunnitelman liitteessä.

Toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen. Yhteiskehittäminen vahvistaa monialaista toimintaa, kumppanuuksien hyödyntämistä ja työelämäläheisyyttä. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Moninaiset virtuaaliset ja fyysiset ympäristöt Savoniassa ja verkostokumppaneiden tiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kytkevät teorian ja käytännön laajasti ja kiinnostavasti osaksi opiskelijan oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Koulutukselle on tyypillistä monimuotoisuus, monialaisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus.

Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Personoitu koulutus mahdollistaa vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukaiset yksilölliset polut.

Savoniassa hyödynnetään laajasti aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työn opinnollistamista osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä Savonian kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden tarjontaa.

Vuositeemojen ja opintojaksojen sisällöissä sekä toteutustavoissa huomioidaan vastuullisuus, kestävä kehitys ja globaalit inhimillisen turvallisuuden haasteet.

Rakennustekniikan koulutusohjelman projektiopetusmallissa (CDIO) pyritään kehittämään opiskelijan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa työvaiheina ovat tehtävänanto ja vaatimusmäärittelyt, suunnittelu, toteutus ja käyttö. Osa rakennusinsinöörin ammattiopinnoista kytketään tähän rakennusalan projektioppimisympäristöön. Projektiopetus aloitetaan pientalon suunnitteluprojektilla ensimmäisenä opiskeluvuotena. Toisena vuotena toteutetaan kerrostalon suunnitteluprojekti ja kolmantena halliprojekti. Projektiopetus päätetään neljännen opiskeluvuoden yrityslähtöiseen projektiin. Projektiopintojen avulla opiskelijalle muodostuu havainnollinen käsitys omasta rakennusinsinöörin roolista, rakennushankkeen eri vaiheista, rakennuttamisesta ja suunnittelusta tuotantoon saakka.

Opiskelun tavoitteena on opiskelijan ammatillisen asiantuntemuksen kasvu. Opiskelun myötä noviisista kasvaa oma-aloitteinen ja itsenäinen asiantuntija. Opiskelijoiden itseohjautuvuutta korostetaan opetuksessa ja ohjauksessa opintojen alusta lähtien. Vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään, ja oppimisen tavoitteena on opitun syvällinen ymmärtäminen.

Ohjauksen tavoitteena on tukea opintoja niiden eri vaiheissa. Opintojen alussa ohjauksessa painottuu henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa myös aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan. Opintojen edetessä painottuu uraohjaus, jolla tuetaan asiantuntijuuden suuntaamista, työelämävalmiuksien kehittymistä sekä työllistymistä. Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat opiskelijan henkilökohtaisten ammatillisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa. Kaiken ohjauksen tavoitteena on tehostaa opiskelijan oman ajankäytön hallintaa sekä oman toiminnan arviointia ja parantaa siten valmiuksia jatkuvaan oppimiseen.

Kansainvälisyystaidot ovat tärkeä osa insinöörin osaamista. Jokaisen opiskelijan tulee sisällyttää henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa vähintään 5 op vieraalla kielellä suoritettuja opintoja. Opiskelija voi painot-taa kansainvälistymistä HOPS:issaan valitsemalla opintoja englannin kielellä toteutetusta tarjonnasta. Kansainvälisyyttä voi vahvistaa myös lukukauden tai -vuoden mittaisella opiskelijavaihdolla tai suorittamalla harjoittelun ulkomailla.

Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteena on koko oppimistapahtuma eli opetuksen tavoitteiden mukaisten tietojen ja taitojen saavuttaminen sekä opiskelun että työelämän edellyttämä asennoituminen ja vastuunottokyky. Opintojaksojen arviointi perustuu opintojaksokohtaisesti laadittuihin arviointikriteereihin.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös opiskelijan substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.