Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen perustuu jatkuvaan tietojen päivittämiseen ja koulutukseen sekä yhteistyöhön eri ammattiryhmien kanssa. Asiakkaan/ potilaan hyvä ja laadukas hoito edellyttävät moniammatillista tiimityötä. Käytännön hoitotyössä tarvitaan infektioidentorjunta- ja hygieniaosaamisen asiantuntijuutta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Terveysalan ammattilaisten toiminta tulee olla tutkittuun tietoon perustuvaa ja hyviä käytäntöjä tulee koko ajan kehittää.

Euroopan unionin (EU) alueella noin neljä miljoonaa potilasta saa hoitoon liittyvän infektion vuosittain ja arviolta noin 37 000 kuolemantapauksen taustalla on hoitoon liittyvä infektio. Hoitoon liittyvät infektiot ovat merkittävä potilasturvallisuutta uhkaava tekijä. Suomessa todetaan vuosittain n. 100 000 hoitoon liittyvää infektiota, puolet akuuttisairaanhoidossa ja puolet pitkäaikaishoidossa. Ne lisäävät sairastavuutta, inhimillistä kärsimystä ja kuolleisuutta sekä kasvattavat hoidon kustannuksia. On arvioitu, että hoitoon liittyvät infektiot lisäävät Suomessa vuosittain hoitokustannuksia jopa yli 400 miljoonalla eurolla. Vähintään 20% hoitoon liittyvistä infektioista on ehkäistävissä yksinkertaisilla toimenpiteillä. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta edellyttää infektioiden määrän ja laadun tunnistamista sekä ammattitaitoista henkilökuntaa.

Hoitoon liittyvällä infektiolla tarkoitetaan infektiota, joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana. Infektion aiheuttaja voi olla peräisin potilaasta, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä. Hoitoon liittyvien infektioiden seurannan tarkoituksena on vähentää potilaiden riskiä saada infektio. Seuranta on keskeinen ja välttämätön osa infektioiden torjuntatyötä. Sosiaali- ja terveysalalla on meneillään paljon muutoksia ja sote-uudistuksen myötä palvelurakenteita uudistetaan ja toimintaa tehostetaan. Nämä muutokset vaikuttavat hoitohenkilöstön työnkuvaan ja edellyttävät yhä enemmän oman osaamisen päivittämistä ja tuotetietoutta. Maailmassa esiintyvien erilaisten hoidolle resistenttien mikrobien lisääntyminen sekä lajien erikoistuneet piirteet (esim. COVID 19) haastavat jokaisen ammattilaisen tarkastelemaan omaa osaamista ja yhteisöjen toimintaa kriittisesti. Infektioiden hyvän hoidon lisäksi ennaltaehkäisevä työ on tärkeää. Erikoistumiskoulutusta on järjestetty Suomessa vähän, vaikka infektioiden torjunta ja hygieniaosaaminen ovat keskeistä ja merkittävää kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Infektioiden torjunta koulutuksen järjestämiselle on yhteiskunnallisia ja alueellisia tarpeita.

Koulutus on suunniteltu yhteistyönä Kuopion yliopistollisen sairaalan infektioiden torjunnan ja sairaalahygienia-asiantuntijoiden kanssa.

Koulutus on tarkoitettu työelämässä toimiville, korkeakoulututkinnon (amk) suorittaneille sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, kätilöille, suuhygienisteille ja ensihoitajille tai vastaavan opistotason tutkinnon suorittaneille. Opintojen tavoitteena on laaja-alaisen infektioidentorjunta- ja hygieniaosaamisen kehittäminen. Hygieniahoitajan pätevyyttä voi hakea tietyin edellytyksin Suomen infektioidentorjuntayhdistykseltä.

Asiantuntijuuden kehittyminen

Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on päivittää ja syventää osaamista hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä ja hallinnassa. Koulutus perustuu ECDC:n ohjeistukseen (ECDC 2013 Core competencies for infection control and hospital hygiene professionals in the European Union). Lisäksi tavoitteena on oppia luomaan infektioiden torjuntaan näyttöön perustuvia ohjeita, soveltaa niitä käytäntöön sekä arvioida toiminnan vaikuttavuutta.

Koulutuksen osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelija
• hallitsee oman asiantuntijuusalueen edellyttämät näyttöön perustuvat, laaja-alaiset ja edistyneet monitieteelliset kliiniset tiedot ja taidot
• toimii itsenäisesti kliinisen hoitotyön erityisosaajana eri toimintaympäristöissä ja moniammatillisissa verkostoissa
• hallitsee valmentavan työskentelyotteen mukaiset ohjausmenetelmät ja -välineet sekä viestinnän uudistuvissa toimintaympäristöissä
• osaa tuottaa yksikön/ organisaation tarpeen mukaisesti ohjausmateriaalia ja erilaisia digitaalisia välineitä hyödyntäen sekä hallitsee tavoitteellisen ja arvioivan dokumentoinnin
• arvioi ja kehittää toimintaansa, vahvistaa oman alansa tietoja ja käytäntöjä sekä edistää ja kouluttaa työyhteisönsä osaamista
• osallistuu infektiotorjuntatapojen ja hoito- ja palveluketjujen kehitys- ja uudistamistyöhön. Opiskelija syventää ja/ tai laajentaa osaamistaan opintojaksoille määriteltyjen osaamistavoitteiden kautta.

Asiantuntijuuden kehittyminen perustuu pedagogiselle ajattelulle, jossa opiskelija on itse aktiivinen: hänellä on halu oppia ja kehittyä. Opiskelijan omakohtainen tiedon prosessointi on keskeistä. Se edellyttää sisäistä motivaatiota ja kykyä ohjata omaa oppimistaan tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti ja vastuullisesti. Vastuuopettajat eli tuutorit toimivat kaikissa opiskelun vaiheissa opiskelijan tukena sekä ohjaavat opiskelijaa oppimisprosessissa ja auttavat löytämään tarkoituksenmukaiset keinot oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Jokainen opiskelija voi painottaa oman työn ja työyhteisön kehittämisen kannalta tärkeitä asioita opiskelussaan.

Toteutus

Infektioiden torjunta ja hygieniaosaaminen -erikoistumiskoulutuksen laajuus on 30 op. Opinnot jakautuvat kahdelle lukukaudelle. Koulutuksen ensimmäisessä osassa painottuvat monitieteiset infektioiden torjuntaan liittyvät aiheet. Toisessa osassa keskitytään kehittämisosaamiseen, jota tarvitaan työskennellessä oman alan asiantuntijatehtävissä. Tähän osaan sisältyy kehittämistyö, jonka tekeminen antaa valmiuksia käyttää näyttöön perustuvaa tietoa omassa työssä ja oman työyhteisön toiminnan kehittämisessä.

Koulutukseen sisältyvät opintojaksot
• Orientaatio opintoihin 2 op
• Infektioihin liittyvä lainsäädäntö ja ohjeistus 3 op
• Hoitoon liittyvät keskeiset infektiot, niiden torjunta ja hoito 10 op
• Aseptiikka ja sen merkitys 10 op
• Syventävät opinnot: työyhteisöön tehtävä kehittämistyö 5 opKoulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, johon kuuluu 14 lähiopetuspäivää sekä itsenäistä opiskelua lähipäivien lisäksi. 30 opintopistettä tarkoittaa laskennallisesti noin 810 tuntia opiskelijan työtä.

Osaamisen kehittymistä seurataan opintojen aikaisella, täydentyvällä portfoliolla, joka toteutuksesta riippuen sisältää erilaisia tehtäviä, kuten vertais- ja itsearviointitehtäviä, reflektiopäiväkirjan, työelämään liittyviä tehtäväksi antoja ja muita mahdollisia tehtäviä. Portfolion rakenne noudattelee opintojaksoja niin, että opintojaksojen suoritukset arvioidaan ja näin saadaan osaamisen kehittymisestä jatkuvaa tietoa ja opiskelija saa itselleen jatkuvaa palautetta omasta kehittymisestään.

Koulutus toteutetaan vallitsevan tilanteen salliessa lähiopetuksena Kuopiossa Microkadun kampuksella. Lisäksi koulutuksessa hyödynnetään verkko-opiskelua, vertaisryhmätyöskentelyä ja yksilöohjausta. Oppimistehtävät integroituvat työelämään ja henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämiseen.